Sirkku Hilden Parempaa arkea

Sote-esitys hylättävä erityisesti kummallisen valinnanvapausmallin osalta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty jo lähes parikymmentä vuotta. Sekä asiantuntijat että poliitikot ovat yhtä mieltä siitä, että uudistus ehdottomasti tarvitaan. Suomessa on tällä hetkellä liian epätasa-arvoinen palvelujärjestelmä ja monissa paikoissa tuskaillaan palvelujen saatavuusongelmien kanssa.

Perusterveydenhuolto ei toimi ja siksi erikoissairaanhoidon kulut kasvavat edelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstöpula on todellisuutta, vaikka mm. lääkäreitä koulutetaan nyt enemmän kuin koskaan. Tämä johtuu osittain siitä, että palkat erityisesti sosiaalipuolella ovat kehnot, mutta myös siitä, ettei perusterveydenhuolto kiinnosta lääkäreitä. Julkisella puolella on myös vielä opittavaa joustamisessa ja vetovoimaisuudessa hyvänä työpaikkana. Ja tietenkin myös johtamisella on erittäin suuri merkitys.

Mitä siis pitäisi tehdä sote-uudistukselle? Nykyinen esitys on unohdettava erityisesti kummallisen valinnanvapausmallin osalta. Valinnanvapautta voidaan lisätä myös siinä tapauksessa, että julkiset palvelut ovat päävastuussa palveluista ja yksityiset ovat täydentämässä sitä, monimutkaista yksityisten ja julkisten sote-keskushimmeliä ei tarvita. Esitetty malli ei edistä juurikaan tavoitetta palveluiden integroinnista, josta suurimmat taloudelliset ja ihmisen kannalta sujuvimmat palvelupolut syntyvät.

Integraatio edellyttää sote-palvelujen järjestäjää, jolla on sekä palvelujen järjestämis-, rahoitus- että tuottamisvastuu. Kun kokonaisuus on yksissä käsissä, saadaan aikaan paras tulos. Se vaatii myös Lääkäriliitolta uutta asennetta sen suhteen, että lääkärintyö perusterveydenhuollossa on arvostettua ja että joitakin erikoislääkäreitä toimii myös perusterveydenhuollossa, jolloin potilas voisi saada tarvitsemansa hoidon siellä, joutumatta suoraan erikoissairaanhoidon palveluihin.

Uudistuksen tarpeesta ollaan yhtä mieltä, mutta keinoista on oltu täysin eri mieltä pitkin prosessin. Ensin kokeiltiin vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja sitä kautta suurempia hartioita. Pakkoliitoksiin ei lähdetty eikä Tanskan mallin mukaisesti toteutettu suurempia alueita väkisin. Tämä oli ehkä virhe, sillä mikäli näin olisi tehty, sote-uudistus olisi jo valmis. Seuraavaksi lähdettiin mallilla, joka kaatui perustuslaillisiin ongelmiin ja laajaan vastustukseen sekä eduskuntavaaleihin. Nykyinen hallitus päätti sysätä parlamentaarisen valmistelun sivuun ja tekikin sitten lehmänkaupat maakunnista ja markkinaehtoisesta valinnanvapausmallista, jotka myös ovat kohdanneet perustuslaillisia ongelmia ja laajaa vastustusta.

Sote-uudistuksen pitäisi näkyä ns. tavalliselle kansalle palvelujen paranemisena ja toisaalta päättäjille kulujen kasvun hallitsemisena. Nykyisellä vatuloinnilla on kuitenkin saatu vain huolta ja epävarmuutta aikaan. Ja mikäli hallituksen esittämä malli menee läpi, on käsissä järjestelmä, joka pirstoo sote-järjestelmän sellaiseksi, ettei sitä hallitse eikä ymmärrä juuri kukaan, eivätkä palvelut todellakaan parane. Lisäksi maakunnassa olisi valtuusto, jolla ei olisi todellista valtaa, vaan muka-valta, näennäinen valta tehdä päätöksiä. Tällaisenaan maakunnallisuus ei tuo mitään lisäarvoa.


Tämän vuoksi meidän on synnytettävä uudet sote-alueet, sote-kunnat tai maakunnat, millä nimellä niitä nyt halutaankaan kutsua, jolla on sekä verotusoikeus, vaaleilla valittu valtuusto että oma palvelutoiminta ja päätösvalta tuottavat palvelut siten kuin itse parhaaksi katsovat. Tietenkin on kannettava huolta siitä, että valtuustoissa ja erityisesti hallituksissa on alaa riittävästi ymmärtäviä jäseniä. Näin saadaan aikaan sote-uudistus, joka saavuttaa myös ne tavoitteet, mitä sille on asetettu.

Sirkku Hildén (sd.)

Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas sekä terveydenhoitaja (YAMK)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitä järkeän on koko sotessa ilman valinnanvapautta ?

Palautetaanpa mieliin, mikä se muuten olikaan se soten syy, jonka takia uudistusta on tehty jo useamman hallituksen toimin huonoin menestyksin ?

Eräs tärkeimmistä syistä on tasapuolinen palvalutarjonnan saatavuus kaikelle kansalle perusterveydenhoidossa muiden syiden lisäksi.

Käyttäjän SirkkuHildn kuva
Sirkku Hildén

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa jo nykylainsäädännön puitteissa ja toki sitä voidaan ja pitää lisätä uudistuksen toteutuessa. Ehdotettu markkinaehtoinen pirstaloiva valinnanvapausmalli ei kuitenkaan ole se tapa, jolla tulee edetä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kuten totesit: valinnanvapaus voidaan toteuttaa jo nykylainsäädännön puitteissa. Sitä voitaisiin myös helposti lisätä eikä suinkaan vähentää kuten tiukasti sitouttavassa ja pirstaloivassa hallituksen mallissa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Toteat, että integraatio edellyttää sote-palvelujen järjestäjää, jolla on sekä palvelujen järjestämis-, rahoitus- että tuottamisvastuu. Kun kokonaisuus on yksissä käsissä, saadaan aikaan paras tulos. Tuo on täyttä totta.

Päädyt johtopäätökseen, että sen vuoksi "meidän on synnytettävä uudet sote-alueet, sote-kunnat tai maakunnat, millä nimellä niitä nyt halutaankaan kutsua, joilla on sekä verotusoikeus, vaaleilla valittu valtuusto että oma palvelutoiminta ja päätösvalta". Et kuitenkaan esitä ensimmäisessä kappaleessa sanotun lisäksi muita perusteluja. Olen vahvoin perustein ehdottanut soteen valtakunnallisesti keskitettyä Terveyshallituksen johtamaa hallintomallia (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...), jossa käytännön terveydenhuolto rakennettaisiin olemassa olevien sairaanhoitopiirien pohjalle. Olisi mielenkiintoista kuulla missä suhteessa ajattelemasi maakuntamalli saattaisi olla sitä parempi?

Käyttäjän SirkkuHildn kuva
Sirkku Hildén

Olemme eri linjoilla siitä, millä tavalla demokratian eli politiikan pitäisi olla päättämässä sote-palveluista. Itse olen sitä mieltä, että edustuksellisen demokratian pitää olla mukana ja esittämäni maakuntamallin etuna on nimenomaan se, että sillä on vaaleilla valittu valtuusto, järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuu sekä verotusoikeus. Rahoitusvastuu on yksi suurimmista syistä näkemykselleni, mihin et ole ottanut omassa kirjoituksessasi kantaa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kiitos vastauksestasi. En osannut sitä odottaa, mutta on hyvä merkki, että olet valmis myös keskustelemaan. Varsinkin kansanedustajat tuppaavat työntämään usein ilmeisesti puoluetoimiston tuottamia vaalimainoksia, joita he eivät sitten kykene puolustamaan.

Miksi keskitetty hallintoratkaisu on houkuttelevampi: Ensinnäkin hallituksen maakuntamalliin pohjautuva sote-uudistus olisi keskitettyyn hallintoon verrattuna ylettömän kallis. Toiseksi juuri politiikan korostuminen tekee siitä myös erityisen tehottoman.

Terveydenhuollossa on isojen linjojen päätösten jälkeen varsin marginaalinen tarve demokratialle. Terveydenhuolto tuottaa terveyspalveluja, joita lienee varsin vaikea toteuttaa poliittisesti "erivärisinä". Tilanne on varsin samanlainen kuin kaupassa. Meillä oli joskus poliittisesti värittyneitä osuuskauppoja, mutta se on jo mennyttä aikaa. Niissäkin politiikka lopulta vaikutti lähinnä vain siihen millaisia kansalaisjärjestöjä ne tukivat.

Kaikesta huolimatta jonkinlainen demokraattinen vaikutusmahdollisuus olisi terveyden- ja erityisesti sosiaalihuollossa paikallaan. Sen asemasta ei kuitenkaan saisi tulla hallitseva. Ajan takaa vähän saman tyylistä hallintojärjestelyä kuin osuuskaupoilla, koska se riittäisi hyvin "paikallisen äänen" esille pääsemiseen. Kustannukset olisivat murto-osan suunnitellusta maakuntahallinnosta, sillä tyypillisesti edustajisto kokoontuisi kaksi ja hallintoneuvosto viisi kertaa vuodessa.

Rahoitusvastuuta en näkisi kovinkaan isona asiana, jos raha tulee valtiolta kuten yksinkertaisimpana pitäisin. Silloin myös paikallisen päätöksenteon osuus rahoituksesta jäisi suhteellisen vaatimattomaksi.

Käyttäjän SirkkuHildn kuva
Sirkku Hildén Vastaus kommenttiin #6

Kuten totesin, olemme mallista eri mieltä, ja se on aivan hyväksyttävää. Saa olla.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Korjaus: hallitus ei tehnyt lehmänkauppoja maakunnista. Se teki kaupat maakuntien lukumäärästä.

Jonkinlaisen välisistään tarpeellisuudesta ovat kaikki puolueet yksimielisiä, myös SDP, vaikka puhuukin mieluummin aluekunnista.

Käyttäjän SirkkuHildn kuva
Sirkku Hildén

Alunperin maakunnat tulivat keskusteluun kyllä keskustan aloitteesta, ja sehän on ollut puolueen pitkän linjan tavoite. Eli lehmänkaupat selkeästi tehtiin siinä.

Toimituksen poiminnat